KULTTUURIA – DEMOKRAATTISESTI Ilon ja valon Satakunta tulee taas 15.-21.11.2004. Satakunnan taidetoimikunta tarjoaa alueensa kunnille, järjestöille ja yksityisille taiteilijoille yhteisen tiedotuskanavan. Se antaa mahdollisuuden näyttää satakuntalaisen kulttuuritarjonnan ulottuvuuksia ja samalla valaista yhtä myöhäissyksyn viikkoa. Tapahtumaviikon aloittaa juhlalliset avajaiset Rauman Posellissa ja päättää jo perinteisiksi muodostuneet Vihanpidot Anniksella Porissa. Vihanpitojen ja koko Porin loppuviikon ohjelman painotus on tänä vuonna monikulttuurisuudessa. Niiden väliin mahtuu yli 150 tapahtumaa 16 kunnassa. Kulttuuritoiminnan alalla on kuljettu pitkä tie viimeisten vuosikymmenten aikana niin Satakunnassa kuin muuallakin Suomessa. 1970-luvun suuri ajatus oli kulttuurin vieminen keskuksista periferiaan. Syntyi alueteattereita ja alueorkestereita. Taidenäyttelyitä järjestettiin tehtaiden ruokaloissa. Teatteriryhmät vierailivat kouluilla. Korkeakulttuurin haluttiin saavuttavan kansan syrjäisimpiä kyliä myöten. Perusajatuksena oli kulttuurin tuominen, ei tekeminen. Joka tapauksessa kulttuuria ja sen saamista demokraattisesti kaikille kansalaisille pidettiin tärkeänä. 1980-luvulla tuli laki kuntien kulttuuritoiminnasta. Jokaiseen kuntaan piti saada oma kulttuurivirkamies – kulttuurisihteeri tai jopa kulttuuritoimenjohtaja. Kulttuuria ei enää tarvinnut tuoda, vaan sitä tehtiin paikallisesti ja kuntavetoisesti. Elettiin hyviä aikoja ja yhteiskunnan kulttuuri kukoisti, kunnes vuosikymmenen vaihteen lama kävi kuin halla ja pyyhki suurelta osin pois koko demokraattisen kulttuurin järjestelmän. Kuntien kulttuuritoimintalaki kumottiin 1990-luvun alussa. Kulttuurivirat hävisivät vähin äänin suuresta osasta kuntia tai kulttuuri liitettiin osaksi nuoriso-vapaa-aika-raittius-liikunta-jne.-sihteerien jo ennestään mittavaa työtaakkaa. Nyt itsenäisiä kulttuurivirkoja on enää niissä kunnissa, joissa kulttuurista ehti valtion tukeman kunnallisen kulttuuritoiminnan auvoisina vuosina muodostua keskeinen osa kuntastrategiaa. Satakunnassa sellaisia ei monta ole. 1990-luvulla Suomi liittyi Euroopan Unioniin tavoitteenaan kansainvälistyminen, johon meidät on laitettu pyrkimään ilman kansallista ohjaavaa kättä, paikallisin voimin. EU on korostanut voimakkaasti ihmisten omaehtoisen kulttuurin merkitystä kylissä. Toisaalta näkyvyyttä ovat saaneet suuret, kansainvälisesti tunnetut kulttuuritapahtumat. Onko kuntien kulttuuri on pysynyt siinä pimennossa, mihin se edellisellä vuosikymmenellä jäi? Satakunnan taidetoimikunta on päättänyt uudella Kunnan kulttuuriteko -kiertopalkinnolla tuoda julkisuuteen ja antaa tunnustusta sellaiselle kunnalle, joka on viime aikoina profiloitunut kulttuurilla. Palkinto, jonka toivotaan kannustavan myös muita kuntia aktivoitumaan kulttuurin saralla, jaetaan Ilon ja valon Satakunta –viikon avajaisissa Raumalla. Myös Ilon ja valon Satakunta on näyte maakunnan kulttuurin tilasta ja laadusta sekä siitä, kenen organisoimaa ja tekemää kulttuuri on. Joka tapauksessa, nautitaan teatterista, musiikista, näyttelyistä, kirjallisuudesta ja poikkitaiteellisuudesta kunnissa ja kylissä! Liisa Nummelin Puheenjohtaja Satakunnan taidetoimikunta